Elämässä kilpailet vain itsesi kanssa.

Asetat itsellesi omat tavoitteet,

Pohdit yksin omat salaisuutesi,

Kuuntelet samaan aikaan järkeä ja sydäntäsi.

Elät. Olet. Voit hyvin.

Niin helppoa se on, sanotaan.

 

Miksi sitten haluat tietää kaiken toisesta ihmisestä?

Jotta voisit paeta todellisuuttasi?

Miksi epäilet toista ihmistä?

Hänen tekojaan ja sanojaan.

Jotta saisit jotakin selville?

 

Korvasi kuulevat juuri sen, minkä haluat niiden kuulevan.

Naurun, hauskan jutun ja sanat, jotka on tarkoitettu vain sinulle.

Silmäsi näkevät sen, mitä haluat niiden näkevän.

Katseen, kauniit silmät ja kuulemma totuuden.

Tunnet sen, mitä haluat tuntea.

Kosketuksen, lämmön, sähkön välillänne.

 

Mitä jos koet valhetta?

Kuulet, näet, tunnet väärin.

Totuus ei ilmeisesti ole mutkikasta.

Näin olen kuullut.

Se on suora ja välitön.

 

Korjaa käytöksesi ja erityisesti ajattelusi.

Unohda halusi, toiveesi, sanat,

joita kuvittelet vielä joskus kuulevasi.

Ei se ole järki eikä sydän.

Eikä niiden tasapaino.

On vain Totuus.  

 

Iskeydy päin seinää, jotta heräisit.

Ole läsnä.

Kuuntele, näe, tunne,

mutta

               älä ajattele.

Sillä totuus ei muutu,

 

Ellei joku muuta sitä.